• Admin

KATASTROFIN AINEKSET

Viime aikoina on huolestuttavasti noussut esiin kannanottoja, joiden mukaan Suomen pitäisi pyrkiä palvelemaan Yhdysvaltoja entistä paremmin, ja koittaa päästä amerikkalaisten suosioon. Helsingin Sanomien vieraskynä-puheenvuorossa Ulkopoliittisen Instituutin tutkijat Henri Vanhanen ja Pete Piirainen kirjoittivat mielipiteitään otsikolla "Suomen kannattaa vielä tiivistää suhdettaan Yhdysvaltoihin".

"Puolustuskumppanuus on laajenemassa eri aloja yhdistäväksi turvallisuusyhteistyöksi, ja siihen pitää valmistautua huolellisesti... Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan puolustukseen on tuottanut vakautta... Myös Suomi on hyötynyt Yhdysvaltojen luomasta tasapainosta..."


Nämä väitteet ovat erittäin kyseenalaisia. Miten Yhdysvaltojen sekaantuminen Euroopan ja Venäjän asioihin lisää vakautta? USA vain tuo oman perinteisen kamppailunsa Venäjää vastaan koko Euroopan harmiksi. USA:n mukanaan tuoma viha ja vastakkainasettelu vain pahentaa asioita ja nostattaa jännitteitä. USA:n mukana olo vie meitä vain kauemmas rauhasta ja ratkaisusta. Amerikkalaisten tarkoituksena on raja-aitojen vahvistaminen ja korottaminen, Venäjän demonisoiminen ja Euroopan maiden johtajien houkuttelu ja huijaaminen mukaan USA:n Venäjää vastaan harjoittaman hybridisodankäynnin suureen peliin.

Erittäin hyvä esimerkki on tämä Piiraisen ja Vanhasen kirjoitus. Heidät ja monet muut on saatu uskomaan, että USA tuo vakautta myös Suomen alueelle. Miten ihmeessä voisi olla mahdollista, että Venäjän suuren vihollisen kumppaniksi alistuminen lisäisi vakautta ja turvallisuutta Suomessa?

Luultavaa on, että tätä mantraa toistelevat ihmiset eivät usko siihen itsekään, ainakaan kovin lujasti. He vain toivovat ja kuvittelevat näin, sillä heistä olisi kiinnostavaa päästä USA:n kumppaniksi. Ihastelemaan elokuvista tuttuja hienoja vehkeitä ja olemaan osa jotakin suurta.


Myös Janne Riiheläinen kirjoitti kolumnin, joka julkaistiin Helsingin Sanomissa. Hänkin oli sotaan valmistautuvissa fiiliksissä. Taas yksi merkki siitä, että johonkin suureen Suomen armeija on valmistautumassa Yhdysvaltojen ja muiden länsiliittoutuneiden rinnalla.

Riiheläinen vetoaa siihen, että tässä maailmankolkassa ei hänen mukaansa ole käytännössä mahdollista käydä sotaa ilman että sitä käytäisiin osittain myös Suomen alueella.

Eikö siis edes kannata yrittää pysyä poissa ongelmista ja olla puolueeton, samalla kuitenkin valmistautuen monenlaisiin skenaarioihin?

Riiheläinen kertoo myös muista Suomen vahvuuksista sodankäynnille otollisen sijainnin lisäksi. Näitä ovat korkea maanpuolustustahto ja tasokas armeija. Riiheläisen arvion mukaan Suomi todennäköisesti pystyy pääosin hallitsemaan omaa aluettaan osana suurempaa konfliktia. Tämä luultavasti onkin totta. Siksikin on ristiriitaista, että Suomi myy itsensä länsiliittoutuneille, liittoutuu ja uhrautuu muita houkuttelevaksi taistelukentäksi.


On sanottava, että nämä suhteet Yhdysvaltoihin ja suuret sotaharjoitukset länsiliittoutuneiden kanssa ovat saaneet aivan liikaa näkyvyyttä. Miksi suomalaiset nyt ovat innostuneet toitottamaan Amerikan hyvyyttä ja pelastuksen hakemista jenkkien kainalosta?

Onko Venäjä uhannut Suomea? Milloin viimeksi meillä oli sotatila itänaapurin kanssa? No, onhan siitä kieltämättä melkoisesti aikaa. Niinpä...

Ei Ranskan, Espanjan, Itävallan ja muiden normaalisti elelevien maiden tarvitse miettiä mitään kuviteltua Venäjän uhkaa. Muut maat voivat ulkoistaa tämän pelkäämisen ja sotaan valmistautumisen suomalaisille, jotka laitetaan etulinjaan sijaiskärsijöiksi ja tehdään Suomesta taistelutanner tarvittaessa. He saavat edustaa länsiliittoutuneita, ottaa iskut vastaan ja kuolla muun Euroopan puolesta.

Todella harmi, kun Suomi on saatu USA:n toimesta huijattua mukaan tähän. Ja Suomen sotilasporukat ovat innostuneet toitottamaan tätä asiaa.

Eikö ennemmin pitäisi pysytellä poissa ongelmista, ja samalla pyrkiä rakentamaan dialogia ja rauhaa?

Joskus ennen Suomi oli perkele "rauhanturvaamisen suurvalta", Elisabeth Rehn rakensi rauhaa Balkanin machojen sotarikollisten kesken, Martti Ahtisaari tuuletti Nobelin rauhanpalkintoa ja perusti ihan firmankin tähän tarkoitukseen. Nyt on aika erilainen linja valittu. Ei muuta kun rautaa rajalle ja lisää pakotteita ja jännitystä peliin.


On se kummallista, että Suomi suorastaan houkuttelee kahta toisiaan vihaavaa suurvaltaa taistelemaan toisiaan vastaan juuri meidän alueellamme. Maalla, merellä tai ilmassa, tai kaikkia näitä. Valitkaa toki vapaasti, olkaa hyvä ja asettakaa panoksenne.

Ikään kuin ihmiset eivät ymmärtäisi, että jos Yhdysvallat tekee suunnitelmia sodankäynnistä Suomessa Suomen armeijan avustuksella, niin silloin myös Venäjän armeija tekee suunnitelmia sodankäynnistä Suomen alueella. Ei vain Yhdysvaltoja vastaan, vaan samalla myös Suomea vastaan.


Tähän suureen peliin mukaan lähteminen on johtamassa siihen, että Suomi on puristuksissa ja kovan paineen alaisena. Saattaa jopa happi loppua. Olet varmaan joskus kuullut seuraavan kaltaisista tapauksista: maatilalla ihminen on ollut töissä tuorerehusiilossa, mutta tuupertunut sinne ja kuollut hapenpuutteen ja AIV-liuoksen takia. Tai jotakin suurta säiliötä hitsannut työmies on kuollut hapenpuutteeseen, ja joskus säiliö voi myös räjähtää hitsatessa.

Tuntuu, että Suomea uhkaa vähän saman tyylinen kohtalo. Olemme änkeytymässä ehdoin tahdoin puristuksiin kahden suurvallan väliseen paineeseen ja jännitteisiin. Seurauksena voi olla tukehtuminen, ellei peräti tuhoisa räjähdys.


Mäkihyppääjä Matti Nykästä lainaten, tässä on nyt koossa helvetin hyvät katastrofin ainekset.



SUOMI RAKENTAA AITOJA, ESTEITÄ JA TAISTELUHAUTOJA

EIKÖ SUOMI HALUA RAUHAA, LUOTTAMUSTA JA VALOA?

(kuvat Pixabay)

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

SUOMEN ILMAVOIMIEN VAARALLINEN PROVOKAATIO

Venäläisten lentäjien rauhallinen, syksyinen lentopäivä Itämeren yllä sai karmivan käänteen, kun Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjät syöksyivät ahdistelemaan rutiinilennolla olleita venäläisiä. Viatt